otsakekuva

otsakekuva

torstai 7. helmikuuta 2019

Päivä elämästämme

Keskiviikkoaamuna kuuden jälkeen herään Julian (tänään tasan 9kk) vaikerointiin, joka viestii "Yhyy, äitiii, tuu hakeen! Missä mun aamutissiii 😭". Noudan pikkuisen viereisestä huoneesta kainalooni syömään, ja lepäilemme vielä hetken sängyssä. Kohta miehen herätyskello menee päälle ja Julia möyrii antamaan myös isille aamuhalit.


Kylppärissä Julia touhuaa lattialla, kun itse teen aamupesut ja lastaan pyykkikoneen. Puen vaatteet, petaan sängyn ja kipuamme Julian kanssa yläkertaan.





Teen nopeasti chialeipätaikinan kohoamaan, jotta ehdin paistaa sen ja antaa palan evääksi Sofiannalle kerhoon. Sofianna heräilee pian ääniimme. Kun vaipat ja vaatteet on vaihdettu, kokkailemme Julian kanssa aamupalaksi banaanilettuja. Isi huikkaa meille heipat ja lähtee kouluun. Siivouksen jälkeen me valmistaudumme kerhoon lähtöön hyvissä ajoin, kaiken saanti lähtövalmiiksi ja eritoten pikkuisten pukeminen talvitamineisiin ei käy aivan parissa minuutissa. Eteisessä Sofiannan lempipuuhaa on tyhjentää vaatekaapin aarteita ja pukea niitä päälle.





Yhdistelmäajoneuvon työntö näillä keleillä käy hyvästä hikitreenistä! Meillä kuljetaan siis vaunut+istumalauta-yhdistelmällä. Perillä isosiskolle heilutetaan heipat pariksi tunniksi (kerhoaika on 9-11) ja suuntaamme Julian kanssa takaisin kotiin.

Julia nukahtaa matkalla mutta herääkin kotiin päästyämme. Voihan nyt, äidin odotettu oma aika ei olekaan niin omaa aikaa. Julia saa pienen välipalan ja vilkaisen kuitenkin laulunuottejani ja koitan vauva sylissä hieman lauleskella. Pian täytyy taas lähteä hakemaan Sofiannaa kerhosta. Heitän pyykkikoneen päälle ja puen Julian vaunuihin.




Kotiuduttuamme laitan pyykit ja lämmitän eilistä lohikiusausta itselleni ja Sofiannalle. Taas syödään! Sofiannalla on kova pottatreeni käynnissä, joten lähes kaikki matot on tällä hetkellä rullattu turvaan jos sattuu vahinko 😁 Ruuan jälkeen ehtii hetken hengähtää.





Muttei kauaa, sillä pitää taas tehdä lähtöä, tänään minulla on laulutunti. Äidin laulutunti on Sofiannan viikon kohokohtia, lauluope on superkiva!

Juna kulkee taas... Auto on huollossa joten menemme laulutunnillekin vaunuillen. Ylämäet jäätyneessä sohjossa osoittautuvat melkein kuolemakseni, perillä olen hiestä märkä ja naaman sävy lähentelee paloautoa.






Lurittelujen lomassa syödään vähän evästä ja pukeutuminen ja lähtö tuntuu taas kestävän ikuisuuden (jälkeemme tullut laulaja ehtii melkein samaa matkaa kotiin 😆). Kotimatkalla poikkeamme kaupassa, sitten kotiin (vaihteeksi) syömään. Miehen kanssa olemme tehneet diilin, että molemmat saavat kerran viikossa "vapaaillan" ja tänään on miehen vuoro. Mies vetäytyy ruuan jälkeen alakertaan rentoutumaan ja jäämme tyttöjen kesken.

Olen haaveillut vispipuurosta jo niin kauan, että tänään sitä on pakko saada. Sofianna rentoutuu Paavo Pesusienen parissa ja me Julian kanssa taas kokkaillaan. Ihmettelen miten kämppä on niin sekaisin, vaikka ollaan oltu melkein koko päivä poissa. Sitten muistan että parhaimmillaan Sofianna toimii kuin tornado, yksi tehokas kierros yläkerran ympäri riittää. Lysähdämmepä mekin Julian kanssa sohvalle hetkeksi, ja Luna-kissa hypähtää kehräten syliini. Luna on kotiintulostamme asti kulkenut perässäni ja herkeämättä odottanut tilaisuuttaan.

Yhtäkkiä on taas ruoka-aika.. Vispaan puuroa itselleni ja Sofiannalle, Julia saa omaa herkkupuuroaan.





Pyjama päälle, iltamaito, halit siskolta ja sitten tutumaan, pieni Julia. Vien Julian omaan sänkyyn, Sofiannan kanssa siivoamme vielä lelut ja pyjamissa luemme iltasadun. Luna on kärppänä paikalla heti kun istahdan alas.




Kun lapset ovat vihdoin nukkumassa, teen vielä iltasiivoukset, laitan huomisen hernesopan herneet likoamaan, todistan kissan iltahöpeliä ja pelkään että lapsetkin häiriintyvät meteliin (onneksi ei), laitan pyykit, teen omat iltapesut, käyn vielä peittelemässä Julian ja ah, sitten sänkyyn. Kisu tietysti heti kainalossa. Kirjoittelen tämän blogitekstin ja totean, että pakko jättää kuvien lisäys huomiseen, uni voittaa. Huomenna onneksi on rauhallisempi päivä ja oma "vapaailtani". 😊







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti