Arkistoissani on valtavat määrät kuvia jos minkälaisista projekteista, mutta blogin päivitys on ollut hirmuisen laiskaa. Onko se sitten kevät ja valo, vai maailman tämänhetkinen tilanne, joka pakottaa pysyttelemään omissa oloissa, niin joka tapauksessa pieni blogikärpänen on vihdoin iskenyt, jes!
Viime vuonna askartelin pääsiäiseksi ison pajukranssin. Tässä siis hyvää kevätpuhdetta, jos inspiraatiota riittää.
Tein kranssipohjan taipuisista oksista, jotka sidoin haluamani kokoiseksi ympyräksi. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että kranssi laajenee varsinkin ulkosuuntaan. Kieputin oksia aina jonkun matkaa toistensa ympärille ja varmistin vielä muutamasta kohdasta narulla. Tähän kieputin ympärille vielä lisää oksia sen verran, että rungosta tuli tukeva. Pohjaksihan voi käyttää mitä vaan pyöreää keksiikin, vaikka metallihengarista muotoilisi ympyrän. Seuraavaa vaihetta varten pätkein valmiiksi ison läjän sopivanmittaisia oksia pajusta. Olisikohan omani olleet noin 20 cm pitkiä.
Sidoin pätkityt oksat pieniksi kimpuiksi, jotka kiinnitin narulla kranssipohjaan. Ohut metallilanka olisi kenties ollut helpompi työkalu, mutta menin niillä mitä kotoa löytyi. Uuden kimpun kiinnitin aina osittain edellisen päälle, jotta se peittää sidontakohdan. Oma valmis kranssini on melkoisen suuri, halusin siitä oikein muhkean ja näyttävän!
Säilytin kranssia kaapissa viimeisen vuoden, jonka aikana oksat olivat kuivuneet ja kutistuneet jonkun verran. Pitääkin hakea muutama lisäoksa ja tuikata ne kimppuihin, koska muutoin kranssi pikkuhiljaa hajoaa löysäksi jääneiden narujen vuoksi.
Viime keväänä pääsiäisen aikaan olin jo vaihtanut ulkona kanervat keväisempiin istutuksiin. Keltainen hyasintti oli ihanan keväinen ja raikas vaihtoehto vanhojen tuttujen kevätkukkien rinnalle. Löin niiden sipulit myöhemmin kesällä/syksyllä maahan ja ilokseni huomasin joku aika sitten, että niiden lehdet ja nuput ovat työntyneet jo reippaasti maasta esille!
