otsakekuva

otsakekuva

maanantai 9. marraskuuta 2015

Matkakertomus: Bali, Indonesia, osa 1

Kesän alussa vietimme parin viikon loman ihanalla Balin saarella Indonesiassa, Intian valtameren aaltoja ihailemassa. Bali on pieni mutta monipuolinen saari sademetsineen, rantoineen, tulivuorineen ja temppeleineen. Ilmasto on mukavan lämmin, yli 30 astetta vuoden ympäri. Tosin talviaikaan on sadekausi, jolloin vettä voi tulla erittäin runsaasti ja esiintyä mm. maanvyörymiä. Meidän reissumme onneksi ajoittui kuivan kauden alkupuolelle (touko-kesäkuun vaihteeseen), ainoastaan yhtenä päivänä kahden viikon aikana sateli jonkun verran vettä. Muutenkin sateet ajoittuvat useimmiten yöaikaan. Etukäteen oltiin lueskeltu piinaavista hyttysistä ja heti alkuun käytiinkin ostamassa paikallista hyttysmyrkkyä, mutta sille ei tullut reissun aikana tarvetta. Sanurissa en muistaakseni nähnyt ensimmäistäkään hyttystä, mutta apinametsässä vieraillessa saatiin useampi hyttysenpistos eli sinne myrkky olisi kannattanut ottaa mukaan.

Paikalliset ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja tuttavallisia, ja perus suomalainen voi alkuun jopa häkeltyä kun taksikuski kyselee koko elämänkertasi leveästi hymyillen ja kertoo omankin tarinansa päälle. Tälläinen vaalea pohjoismainen tyttö oli jokseenkin eksoottinen asia paikallisille, vaikka varmasti vaaleita turisteja sielläkin paljon käy ja Sanurissa varsinkin näytti että paikalliset ovat tottuneet tälläisiinkin ihmisiin. Kuitenkin sitä välillä kuuli näyttävänsä aivan barbielta ja pääkaupungin ostoskeskuksessa vieraillessamme (jossa ei ehkä niin paljon turisteja sitten käy?) olo oli kuin milläkin julkkiksella. Myyjiltä oikeasti melkein loksahti leuat välillä auki ja sitten alkoi kauhea kuiskuttelu ja ihailevat katseet jopa pienissä "fanilaumoissa", jotka seurasivat jokaisen liikkeesi.

Meidän hotellimme oli Puri Santrian, Sanurin alueella. Sanur on melko rauhallinen alue, mutta tarjoaa kuitenkin runsaan valikoiman liikkeitä ja ravintoloita. Sanur on lyhyehkön matkan päässä saaren pääkaupungista (n. 1/2 tunnin ajomatka) Denpasarista. Olimme varanneet sviitin hotellin Santrian Club -alueelta, jonka huoneistoilla on käytössä oma allasalue ja tämä alue oli myös lapsilta kielletty. Ja oi että rakastin sitä allasaluetta! Niin kaunis ja eksoottinen tunnelma :) Ollaan tykästytty tälläisiin "lapsivapaisiin" kohteisiin lomilla, vaikkei meillä lapsia vastaan muuten mitään ole :D Muutenkin hotelli oli ihan loistava, kaunis ja vehreä, mukavia työntekijöitä. Hotellialueella liikkui paljon myös suloisia oravia :)

Puri Santrian hotelli

Hotellin sisustusta, lounge.

Meidän huoneessamme oli oma pieni terassi, joka avautuu suojaisalle allasalueelle.



Ihana sänky :)


Aah, nyt ollaan lomalla!

Sviitin pukuhuone

Allasalueelta löytyy monia koristeellisia patsaita.

Allasalue oli ihanan eksoottinen kaikkine patsaineen ja kasvineen

Auringonottoa altaan reunalla


Ylemmän tason altaan vesi valui kivasti alempaan altaaseen koko reunan leveydeltä, tässä oli mukavan vilpoinen paikka makailla!


Uima-allasta

Suihkulähde hotellialueella

Lahjat jumalille aseteltiin päivittäin pienissä itsetehdyissä koreissa mm. patsaiden päälle


Hotellin yleistä allasaluetta, taustalla näkyy Spa-rakennus jossa mekin kävimme heti alkuun rentouttavassa hieronnassa

Orava!

Hotellilla oli myös oma ranta-alue, joka oli todella upea. Aivan rannassa oli rantaravintola, jossa illastimme heti ensimmäisenä iltana hotelliin saapuessamme. Meressä kelluivat hauskat lepäilypaviljongit (paras sano minkä niille tähän hätään keksin..) ja myös kajakeilla sai lähteä melomaan. Illan hämärtyessä sadat, tai varmaankin tuhannet pikkuiset ravut valtasivat rantahietikon ja rantakatua kävellessä pelkäsin aina tallovani yhden niistä :D Rantahiekka oli aivan täynnä pikkuisia koloja, joista nämä jopa suloiset pikkuotukset kaivoivat tiensä ulos. Toki ne olivat erittäin säikkyjä ja pyrkivät parhaansa mukaan väistelemään ja piiloutumaan ihmisiltä. Erittäin mielenkiintoinen ilmiö oli vuorovesi, joka sahasi voimakkaasti ääripäästä toiseen jopa pari kertaa vuorokaudessa.

Ensimmäinen ilta perillä

Rantaravintolassa oli tunnelmallinen koristelu



Paikallinen kalastaja

Hotellin rantaa


Paikallinen rannan asukki


Vuoroveden vaikutuksesta meri vetäytyi välillä hurjasti

Ilmiötä ihmettelemässä



Meren vetäytyessä matalassa vedessä kahlatessa bongasi monia mereneläviä

Rantaviivan tuntumassa kulki monia kilometrejä pitkä kävelykatu, jota pitkin oli ihana tepastella. Kävelyä ja tunnelmaa haittasi ainoastaan yli-innokkaat myyjät, joiden kojut rantakatuakin paikkapaikoin reunustivat. Mutta harvassapa lomakohteessa näiltä tuputtavilta myyjiltä välttyy, ellei halua pysyä vain ja ainoastaan hotellialueella. Rantakadun varrella oli myös ihania ja tunnelmallisia ravintoloita, joissa riitti valinnan varaa. Söimme lähes joka päivä eri ravintolassa, välillä näissä niinsanotuissa turistiravintoloissa, ja välillä metsästimme joltain pikkukadulta oikean paikallisen pikkuravintolan. Paikallinen ruoka oli lähinnä todella tulista :D Riisiä, vihanneksia ja lihaa. Lähes joka annokseen kuului tulinen salsa. Parasta tälläistä saimme eräässä pienen pienessä ravintolassa, hieman sivukadulla, ja koko "ravintola" oli niin vaatimattoman näköinen että hyvä kun edes huomattiin se. Tämä annos oli kyllä maukkain paikallisista! Ravintolan nimi oli Warung Kecil. Täällä näytti käyvän lähinnä paikallisia syömässä, hintatasokin oli sen mukainen (noin. 3 euroa koko ruoka-annos juomineen). Enemmän turisteille suunnatuissa ravintoloissa ruuan hinnaksi tuli noin 5-7 euroa / hlö, ja hotelliravintoloissa hinta tuplaantui vielä tästäkin. Kaiken kaikkiaan kohde ei ollut mikään kummoinen kulinaristinen kokemus meidän mielestämme.

Pieni ravintoloita vieritysten rantakadun varrella

Rannassa oli ihanan tunnelmallista ruokailla

Huomatkaa hiuspehkoni, joka jatkuvan ilmankosteuden vuoksi pörrösi ja taipuili miten sattuu :D Viimeisinä päivinä kävin paikallisessa Spassa ottamassa hiusnaamion, joka kuitenkin taian tavoin pehmensi pörröhiukseni ainakin loppuajaksi.



Paikallinen annos


Kadut ovat pieniä ja kaikki tiet ovat pienten putiikkien reunustamia, tyhjää tienvartta ei juurikaan saarelta löydy muutenkuin vuoristosta. Takseja liikkuu koko ajan, ja kyytiin on helppo hypätä. Pääkaupungin alueella liikenne on ajoittan erittäin ruuhkaista ja eteneminen autolla tuskallisen hidasta. Suurin osa liikenteestä onkin skoottereita. Vaikka saari siis on suhteellisen pieni ja kartalta katsottuna näyttää että saaren kiertää nopeasti autolla, totuus on hieman toisenlainen. Liikenne on paikoittain hidasta ja teitä saarella ei liian montaa ole varsinkaan pohjoispuolella vuoristossa. Vuokrasimme auton kuskin kera kolmeksi päiväksi. Hintaa per päivä tuli 45 €. Kiersimme mm. muutaman rannan, useita temppeleitä, eläintarhassa, apinametsässä, riisipeltoja katsomassa, vesiputouksella, tulivuorilla ja tutustumassa paikalliseen käsityöhön.


Bensaa sai kätevästi ostettua pullossa

Happy travellers (ilmastointi oli jees)

Liikennettä



Saari on oikea paratiisi, myös shoppailijalle. Saari on pullollaan upeaa käsityötä, taidetta ja puuveistoksia. Muutamilla euroilla saa ostettua uuden mekon, shortsit, paidan ym. Tosin tinkiä pitää reilusti pyydetyistä hinnoista! Saarella näki ihan uskomattoman upeita puutöitä koristeellisin kaiverruksin: huonekaluja, ovia, sängynpäätyjä, peilejä, naamioita, koriste-esineitä jne. Pääkaupungissa ajellessamme kuski kertoi, että eri käsityöalat ovat pakkautuneet kaupungin eri alueille. Ja sen kyllä huomasi. Saatoimme ajella useita kilometrejä tietä, jonka molemmat puolet olivat vieri vieressä täynnä lähes samanlaista tavaraa myyviä liikkeitä. Itse huokailin ja ihastelin eniten erilaisia kivipatsaita ja muuta kivitavaraa. Pääkaupungin ulkopuolella taas kokonainen pikkukylä saattoi olla erikoistunut joko käsityöhön, kivi- ja puupatsaisiin tai huonekaluihin.

Erittäin huono kuva, mutta kuvitelkaa tätä näkyä kilometrikaupalla, kaikki pihat täynnä patsaita

Yksi asia, mihin saarella eniten rakastuin, oli se miten kaikki oli niin ihanan koristeellista.

Koristelua kävelytiellä


tiistai 13. lokakuuta 2015

Pientä vaihtelua

Taas on koko kesä mennyt niin kylppärin remonttiin uppoutuneena, että muu kämppä on jäänyt vallan sivuosaan. Kylppäri alkaa olla valmis ja sitä alkaa taas katsella muuta kämppää tarkemmin silmin ja ideoita vilisee. Pienestä lähdetään liikkeelle, vihdoin sain kaikki eteisen kalusteet paikoillensa, sillä ne ovat kuukausia olleet poissa remontin tieltä. Eteispöydän kuivahortensiat muuttivat väliaikaisesti kylppäriin, joten kaivoin nämä ihanat silkkikukat vaihteeksi esille:




Makkarissa ei varmaan mitään muutoksia ole sen kummemmin tapahtunut, mainittakoon nyt nuo hauskat kuivatut artisokat, jotka ostin kesällä kirpputoritapahtumasta ja jotka pääsivät silkkineilikoiden seuraksi Diablo-maljakkooni.




Voi että, miten pienet muutokset ja uudet jutut piristääkään mieltä! <3

torstai 8. lokakuuta 2015

Iltojen ihanasti hämärtyessä

Ensin nopeasti hämärtyvät illat masensivat; taasko se kesä jäi taakse, taasko pitää jaksaa puolivuotta pimeässä ja kylmässä. Sitten mieli kirkastui; ihanaa, illan hämärtyessä saan sytyttää kodin täyteen kynttilöitä ja tunnelmallista valoa, saan käpertyä sohvalle peiton alle nauttimaan lämmintä juomaa. Mutta ennen kaikkea rakastan hämärän tuomaa tunnelmaa!




lauantai 3. lokakuuta 2015

Kylppäriremontin etenemistä vol. 4

Saihan meidän kylppäri jossain vaiheessa myös katon päänsä päälle, ei ole vaan pitkään aikaan ollut aikaa ja energiaa dokumentoida ja päivitellä blogia! Kattoon valitsin valmista kuultovalkoista paneelia. Vanhaan kylppäriin hankkimani kattokruunun halusin edelleen säilyttää, mutta sen kaveriksi asennettiin vielä led-valoja.




Edelleen puuttuu hyllyt suihkukulmauksesta sekä wc-istuimen yläpuolelta. Hitaasti, mutta varmasti... Myös lopullinen somistus on vielä kysymysmerkki, väliaikaisesti siirsin kuivahortensiat tuomaan edes jotain piristystä huoneeseen.




Seuraavan kerran kylppäristä postatessani toivottavasti on kaikki paikoillansa uusia tekstiileitä myöten!

maanantai 10. elokuuta 2015

Kylppärirempan etenemistä vol. 3

Hei, meidän kylppärihän näyttää ihan valmiilta!

Valmista?
Tai sitten ei...

Karu totuus edelleen
Luna-kisunen on ihan hullaantunut uudesta kylppäristä, en tiedä mikä siinä Lunaa kiehtoo. Kylppäristä on tullut hänelle uusi lempipaikka hengailuun ja nukkumiseen. Vanhassakin kylppärissä oli lattialämmitys, joten sekään ei tätä ilmiötä selitä. Ehkäpä Luna vaan arvostaa laadukkaampia materiaaleja ja dc-fix-lattia ei kelvannut? Joka tapauksessa, kalusteet on paikallansa ja enää puuttuu joitain pikkujuttuja, kuten katto... :D

Täällä kelpaa pestä itseänsä!

Harmin vesiputket...
Tarkastaja vaati, että putket pitäisi vetää pintaan, mitä en kyllä ymmärrä mutta näillä sitten oli mentävä. Näin esteetikkona kyllä pikkaisen kirpaisee edelleen nuot putket, mutta onneksi kromiset putket ei niin sysirumat sentään ole. Mutta sitäkin kalliimmat! Lasku vähän kauhistutti jälkikäteen. Seinän sisään vedetyt normiputket olisi varmaan tulleet reilusti halvemmiksi, joka tapauksessa seinät revittiin alussa kokonaan auki. Tuohon meidän jauhavan pöntön yläpuolelle olin suunnitellut pyyheripustimen ja lasihyllyjen paikkaa, mutta nyt siinä on niin jämpti tila putkien takia että katsotaan... Pöntön oikealla puolella on pesutorni. Näiden väliin on  tarkoitus laittaa kisko kattoon ja ripustaa verho, joka peittää tuon pesutorninäkymän sekä putki- ja johtosykkeröt seinällä. Mahdollisesti pitäisi myös rakentaa jonkunlainen kotelo pöntön taakse, koska sitä ei saatu täysin seinään kiinni. Allaskaapin alle piiloon tulee vielä pistorasia, johon pöntön pistokkeen saa kiinni, se kun tarvitsee sellaisen toimiakseen. Edelleen, täytyy kirjoittaa ihan oma postaus tuosta ihmeiden ihmeestä, p***** jauhavasta pöntöstä, jonka voi sijoittaa lähes minne vaan!

Valokuvaliikkeessä teetetty peili
Peilin kehykset osuivat silmiini sattumalta valokuvausliikkeessä, kun olin ottamassa passikuvaa lomareissuamme varten, juuri ennen remonttia. Sain heti ajatuksen teetättää siitä kylppärin peilin. Peili ja allaskaapin vetimet sattuvat menemään täydellisesti yksiin.

Rakastan näitä vetimiä!
Peili ja vetimet ne yhteen soppii...
Lipaston jalkoihin laitettiin metalliset jatkopalat, jotta ne eivät niin altistu vedelle. Maali on myös kosteudenkestävää ja pisteenä iin päälle vedin pintaan kosteutta hylkivän vahakerroksen, jolla sai suojattua myös metalliset vetimet.

Metallitassut
Laatikoista piti leikellä pienet palaset pois, jotta ne mahtuivat paikoillensa allasputkien kanssa. Pitää vielä keksiä jonkunnäköiset uudet reunat reikien kohdalle, että pystyy säilyttämään tavaroitakin laatikoissa.

Askartelua...

Paljoa ei onneksi tarvinnut poistaa!

Vanha kamala patteri sai väistyä, kuten edellisessä postauksessa jo mainitsin. Juuri sopiva vesikiertoinen pyyhekuivain löytyi tuurilla poistopisteestä.

Krominen pyyhekuivain
Suihkunurkkaus
Suihkunurkkauksesta puuttuvat vielä hyllyt, muuten se taitaakin olla valmis (jossei kattoa lasketa...). Allaskaappia suojaa pieni lasinen kääntyvä suihkuseinä. Siitä muuten puuttuu vielä kahva...

Ihana, ihana sadesuihku!
Lattiakaivon ritilä
Remppa ei ole nyt pariin viikkoon edennyt mihinkään. Odotan innolla sitä päivää, kun pääsee viimeistelemään kylppärin tekstiileillä ja koristeilla! Ne tekevät aina niin paljon ilmeeseen. Sitä odotellessa :)